keskiviikko 23. toukokuuta 2012
4. Arviointi
Antaisin runokansiolleni kaksi tähteä, koska en mielestäni paneutunut tehtäviin kunnolla ajan puutteen vuoksi. Runojen tulkinta oli myös hiukan hankalaa enkä ole oikein varma olenko vastannut tehtäviin tarpeeksi laajasti. Saatoin myös hiukan poiketa aiheesta ja kirjoitusasu voi olla virheellistä.
3. Valinnaiset tehtävät
c) Runon puhuja
Runossa Oon retkussa! puhuja on selvästi nuori nainen, joka on korviaan myöten rakastunut. Runon perusteella jopa niin rakastunut, että hänen mielenterveytensä milten kärsii. Hänen äänensä on samaan aikaan innokas, hempeä ja jokseenkin epätoivoinen. Hän on hiukan hukassa tunteidensa kanssa mutta kuitenkin hyvin varma niistä. Hän myös vaikuttaa päättäväiseltä ja väsyneeltä asian peittelemisestä.
Runossaan nuori nainen kertoo kovaan ääneen mitään peittelemättä tunteistaan eikä aio minkään estää häntä tuntemasta näin ja olla tekemättä asialle jotain.
f) Runon maailma
Runo nimeltä Anette on muistelo, jossa kertoja kysyy Anetelta, että muistaako hän. Se myös vaikuttaa runon maailmaan joka on hyvin unenomainen. Kun kertoja kysyy Anetelta:
"Muistatko vielä Anette
kun päärynäpuutarhassa
me olimme keinumassa
ja huusit: aina ja aina!"
Tunnelma on kesäinen ja tulee mielikuva missä kaksi ystävystä ovat kesäisissä vaatteissa paljainvarpain vailla huolia ja murheita. Runossa myös mainitaan paikka nimeltä Verona. Kertoja myös sanoo Anettea suloiseksi ja että se on myös paljon humalassa. Alussa tunnelma on rento ja kesäinen, mutta loppua kohti kun Anette ei enää naura vaan itkee, muuttuu tunnelma haikeaksi ja syksyiseksi. Runoa myös varjostaa kysymys kuinkahan kauan? jonka Anette kysyy puolessa välissä runoa. Kun lopussa Anette itkee, voi siitä päätellä jonkin sitten kai loppuneen.
Runossa Oon retkussa! puhuja on selvästi nuori nainen, joka on korviaan myöten rakastunut. Runon perusteella jopa niin rakastunut, että hänen mielenterveytensä milten kärsii. Hänen äänensä on samaan aikaan innokas, hempeä ja jokseenkin epätoivoinen. Hän on hiukan hukassa tunteidensa kanssa mutta kuitenkin hyvin varma niistä. Hän myös vaikuttaa päättäväiseltä ja väsyneeltä asian peittelemisestä.
Runossaan nuori nainen kertoo kovaan ääneen mitään peittelemättä tunteistaan eikä aio minkään estää häntä tuntemasta näin ja olla tekemättä asialle jotain.
f) Runon maailma
Runo nimeltä Anette on muistelo, jossa kertoja kysyy Anetelta, että muistaako hän. Se myös vaikuttaa runon maailmaan joka on hyvin unenomainen. Kun kertoja kysyy Anetelta:
"Muistatko vielä Anette
kun päärynäpuutarhassa
me olimme keinumassa
ja huusit: aina ja aina!"
Tunnelma on kesäinen ja tulee mielikuva missä kaksi ystävystä ovat kesäisissä vaatteissa paljainvarpain vailla huolia ja murheita. Runossa myös mainitaan paikka nimeltä Verona. Kertoja myös sanoo Anettea suloiseksi ja että se on myös paljon humalassa. Alussa tunnelma on rento ja kesäinen, mutta loppua kohti kun Anette ei enää naura vaan itkee, muuttuu tunnelma haikeaksi ja syksyiseksi. Runoa myös varjostaa kysymys kuinkahan kauan? jonka Anette kysyy puolessa välissä runoa. Kun lopussa Anette itkee, voi siitä päätellä jonkin sitten kai loppuneen.
2. Yhteinen tehtävä
Anna-Leena Härkösen Jos joku kysyis multa: lauluja kirjassa kieli on suurimmaksi osaksi puhekieltä, niinkuin jo kirjan nimestäkin näkee. Vaikka runojen kieli onkin melko nykyaikaista puhekieltä, on osassa kuitenkin hyvin vanhahtavia ja kirjakielisiä sanoja, kuten runossa "Oon retkussa". Siinä on paljon puhekielisiä sanoja ja muutama kielikuva, niinkuin:
retkussa, niin ihmeellinen että oksettaa, hevon kuuseen heitän mielen melankolisen ja vaikka helvettiin voi mennä koko maailma.
Kielen yleissävy on nykyaikainen ja jossain määrin myös arkinen. Runot kertovat rakkaudesta ja pettymyksestä joka näkyy osittain myös kielessä. Joissain runoissa kieli voi olla jopa outoa ja sanavalinnat vaikuttaa kummallisilta, esimerkiksi runossa Aamu:
Yön tahmea kieli mut herätti taas istun ja katselen hikeä tippuvaan kattoon aamu, ikkunalaudalla tilhi tai muu ja aurinko varistaa valoaan likaiseen mattoon
Kaikissa runoissa on enemmän tai vähemmän luontoon liittyvää sanastoa ja se jollain tapaa voimistaa runojen itkuista ja katkeraa tunnelmaa, ja luo runollisuutta kokonaisuuteen.
retkussa, niin ihmeellinen että oksettaa, hevon kuuseen heitän mielen melankolisen ja vaikka helvettiin voi mennä koko maailma.
Kielen yleissävy on nykyaikainen ja jossain määrin myös arkinen. Runot kertovat rakkaudesta ja pettymyksestä joka näkyy osittain myös kielessä. Joissain runoissa kieli voi olla jopa outoa ja sanavalinnat vaikuttaa kummallisilta, esimerkiksi runossa Aamu:
Yön tahmea kieli mut herätti taas istun ja katselen hikeä tippuvaan kattoon aamu, ikkunalaudalla tilhi tai muu ja aurinko varistaa valoaan likaiseen mattoon
Kaikissa runoissa on enemmän tai vähemmän luontoon liittyvää sanastoa ja se jollain tapaa voimistaa runojen itkuista ja katkeraa tunnelmaa, ja luo runollisuutta kokonaisuuteen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)