4. Arviointi

Antaisin runokansiolleni kaksi tähteä, koska en mielestäni paneutunut tehtäviin kunnolla ajan puutteen vuoksi. Runojen tulkinta oli myös hiukan hankalaa enkä ole oikein varma olenko vastannut tehtäviin tarpeeksi laajasti. Saatoin myös hiukan poiketa aiheesta ja kirjoitusasu voi olla virheellistä.

3. Valinnaiset tehtävät

c) Runon puhuja
Runossa Oon retkussa! puhuja on selvästi nuori nainen, joka on korviaan myöten rakastunut. Runon perusteella jopa niin rakastunut, että hänen mielenterveytensä milten kärsii. Hänen äänensä on samaan aikaan innokas, hempeä ja jokseenkin epätoivoinen. Hän on hiukan hukassa tunteidensa kanssa mutta kuitenkin hyvin varma niistä. Hän myös vaikuttaa päättäväiseltä ja väsyneeltä asian peittelemisestä.
  Runossaan nuori nainen kertoo kovaan ääneen mitään peittelemättä tunteistaan eikä aio minkään estää häntä tuntemasta näin ja olla tekemättä asialle jotain.

f) Runon maailma
Runo nimeltä Anette on muistelo, jossa kertoja kysyy Anetelta, että muistaako hän. Se myös vaikuttaa runon maailmaan joka on hyvin unenomainen. Kun kertoja kysyy Anetelta:
  "Muistatko vielä Anette
    kun päärynäpuutarhassa
    me olimme keinumassa
    ja huusit: aina ja aina!"
Tunnelma on kesäinen ja tulee mielikuva missä kaksi ystävystä ovat kesäisissä vaatteissa paljainvarpain vailla huolia ja murheita. Runossa myös mainitaan paikka nimeltä Verona. Kertoja myös sanoo Anettea suloiseksi ja että se on myös paljon humalassa. Alussa tunnelma on rento ja kesäinen, mutta loppua kohti kun Anette ei enää naura vaan itkee, muuttuu tunnelma haikeaksi ja syksyiseksi. Runoa myös varjostaa kysymys kuinkahan kauan? jonka Anette kysyy puolessa välissä runoa. Kun lopussa Anette itkee, voi siitä päätellä jonkin sitten kai loppuneen.

2. Yhteinen tehtävä

Anna-Leena Härkösen Jos joku kysyis multa: lauluja kirjassa kieli on suurimmaksi osaksi puhekieltä, niinkuin jo kirjan nimestäkin näkee. Vaikka runojen kieli onkin melko nykyaikaista puhekieltä, on osassa kuitenkin hyvin vanhahtavia ja kirjakielisiä sanoja, kuten runossa "Oon retkussa". Siinä on paljon puhekielisiä sanoja ja muutama kielikuva, niinkuin:
  retkussa, niin ihmeellinen että oksettaa, hevon kuuseen heitän mielen melankolisen ja vaikka helvettiin voi mennä koko maailma.
  Kielen yleissävy on nykyaikainen ja jossain määrin myös arkinen. Runot kertovat rakkaudesta ja pettymyksestä joka näkyy osittain myös kielessä. Joissain runoissa kieli voi olla jopa outoa ja sanavalinnat vaikuttaa kummallisilta, esimerkiksi runossa Aamu:
Yön tahmea kieli mut herätti taas istun ja katselen hikeä tippuvaan kattoon aamu, ikkunalaudalla tilhi tai muu ja aurinko varistaa valoaan likaiseen mattoon
  Kaikissa runoissa on enemmän tai vähemmän luontoon liittyvää sanastoa ja se jollain tapaa voimistaa runojen itkuista ja katkeraa tunnelmaa, ja luo runollisuutta kokonaisuuteen.

Suklaan historia

Suklaayhdistyksen internetsivuilla kerrotaan, että kun suklaa keksittiin Etelä-Amerikassa noin 600 eKr, ja että siitä tuli hyvin merkittävä asia ihmisten elämässä. Se kertoo myös, että Kristoffer Kolumbus ja muut maailmanmatkaajat tutustuivat 1400-1500 luvulla kaakaohon ja toivat sen Eurooppaan. Tosin Linda Collister kertoo kirjassaan Suklaa, että vaikka Kolumbus näki kaakaopapuja, hän ei koskaan maistanut niitä. Vasta espanjalainen valloittaja Cortés näki atsteekkien käyttävän kaakaopapuja maksuvälineenä ja ymmärsi niiden taloudellisen arvon. Juuri tämän takia kaakao olikin alussa vain espanjalaisten vallassa, mutta onneksi se levisi muuallekkin eurooppaa. Aluksi kaakaopavusta valmistettiin lähinnä vain kaakaojuomaa, mutta myöhemmin 1800- luvulla Coenraad Van Houten oppi erottamaan kaakaovoin kaakaopavusta ja siitä opittiin valmistamaan kiinteää suklaata, kertoo suklaayhdistys. Suklaa on yksi mielestäni merkittävimmistä nautintoaineista joka on tähän asti "keksitty".
 kaakaopapu
Lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2T_fhcXJS9lrZ7Ge-19MUgHbPLLFFEUdgRHFPeyFI5GVAMruKZrV0ePktmdcqqdIUvkkWx-RrLmF7Guz_PJJOXgOsd8nPUKRnsfpWn9okfulPPKkH_hRV8-ZoC3UgYsb2RXxeWNQHn1w/s400/kaakao.jpg


Mitä monet ihmiset eivät tiedä, että kaakaopavuista on olemassa kolme päätyyppiä; Criollo, Forastero ja Trinitario. Itsellenikin tämä tuli aivan uutena tietona. Viljelty kaakaopuu on noin 4-6 metriä korkea, kun taas luonnossa se voi olla jopa kaksikertaa korkeampi. Kaakaopuu kukkii ympäri vuoden ja tuottaa noin 100-150 hedelmää vuosittain. Kukat ja hedelmät kasvavat suoraan rungosta ja oksista, kertoo sivusto laatusuklaa.com.


Suklaa on hyvin olennainen asia monessa juhlassa, mm. jouluna ja pääsiäisenä. Itselleni suklaa merkitsee paljon varsinkin pääsiäisenä, koska suklaamunat ovat hyvin olennainen osa pääsiäistä. Suklaa oli aiemmin vain rikkaiden etuoikeus, mutta nykyään miljoonien ihmisten intohimo, näin sanoo Linda Collister kirjassaan Suklaa. Hän kirjoittaa myös, että suklaassa on monia terveyteen liittyviä aineksia. Sen tiedetään sisältävän ainakin rautaa, fosforia, kalsiumia ja teobromiinia, joka lievittää masennusta. Luulisin että siksi varsinkin naiset suhtautuvat suklaaseen kuin se olisi lääke sydänsuruihin ja masennukseen.


Suklaata on myös hyvin montaa erilaista laatua, ja makua. Siihen on voitu sekoittaa pähkinöitä, hedelmiä, muita karkkeja tai oikeastaan mitä vain. Sitä voidaan käyttää jälkiruuissa, leivoksissa ja siitä voidaan tehdä makeisia. Erilaisilla menetelmillä voidaan tehdä tummaa suklaata, vaaleampaa maitosuklaata ja aivan vaaleaa valkosuklaata. Suosituin suklaamaku taitaa olla perinteinen maitosuklaa, ainakin omasta mielestäni. Myös eri valmistajat tekevät erilaisia suklaita, joiden maku eroaa yleensä melko selvästi.


  erilaisia suklaita
lähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Chocolate.jpg/250px-Chocolate.jpg

Siinä mielessä siis kun muinaisessa maya kulttuurissa suklaata pidettiin jumalten ruokana ja sitä palvottiin, ei sen suosio ole juurikaan laskenut. Mistä lie johtuu suklaan suosio?

Kaakao- jumala

Quetzacoalt

Lähteet: http://www.suklaayhdistys.com/suklaa.php, http://www.laatusuklaa.com/suklaan%20historia.htm

tehtävii

Tehtävä 2

 http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/index.html

a)   Sivuston tekijä on University of Michigan ja voin odottaa luotettavaa tietoa tältä sivustolta, koska sen ylläpitäjä on yliopisto ja se oli Wikipedian lähteissä.

b)  Sivusto on rakennettu eläinlajien nimien takia ja siellä on lajiteltu eläinlajeja. Sieltä voi siis etsiä tietoa eläinten tieteellisistä nimistä.

c)  Mielestäni se on hyvin luotettava koska sen perustajat ovat todennäköisesti itse tutkineet asioita.

d)  Melko käyttökelpoinen jos tarvitsee tietoa eläimistä ja niiden lajitteluista.

Tehtävä 5

a)  Lähde: Hägg Göran. Hyvin Puhuttu 1998. Suomentanut: Veijo Kiuru. Helsinki : Tammi

b)   Lähde: Ahola Suvi 2004. Isoisä on eri mies. : Helsingin Sanomat